Moikka vaan, täällä kirjoittelee Anne “Antsku” Luukkonen. Maastopyöräilyn pariin päädyin alkujaan kaverin innostamana, kun kaipasin korvaavaa harrastusta hevosista luopumisen jälkeen. Luontoon oli pakko päästä ja juokseminen oli minun makuuni liian tylsää, joten maastopyöräily vei helposti mennessään. Vuonna 2012 hankin ensimmäisen maastopyörän ja parin vuoden aikana tuli koluttua Etelä-Karjalan metsäteitä ja helppoja polkuja useampi tuhat kilometriä jäykkäperäisellä Radonilla.

Antsku Luukkonen @ Jari Pouta

Muutto pääkaupunkiseudulle toi väliin pari hiljaisempaa vuotta pyöräilyn saralla, mutta pyörän vaihduttua täysjoustoon innostuin taas ajelemaan enemmän. Löysin sattumalta ajoseuraa Helsingin keskuspuiston poluilta ja porukat houkuttelivat kokeilemaan endurokisoja. Ensimmäisen endurokisan ajoin aika lailla kylmiltään Levillä. Ennen kilpailua olin kerran käynyt kokeilemassa hissipyöräilyä, enkä oikeastaan tiennyt yhtään, mitä oli edessä. Ensikertalaisen kisasta jäi käteen muutama hajonnut sisuri, katkennut nilkka ja pohjeluu, ja näistä huolimatta (tai ehkä juuri siksi) ihan hillitön määrä intoa oppia lisää!

Nykyään vapaa-aikani menee enemmän ja vähemmän pyörän päällä. Vaikutan EBA ry:n hallituksessa sihteerinä ja olen mukana valmentamassa pääkaupunkiseudun Endurojunnuja. Maastopyöräilyn parista olen löytänyt elämääni aivan mahtavia ihmisiä, sydänystäviä ja sattuipa tuo avomieskin löytymään pyörän päältä! Rakastan maastopyöräilyä ja yhteisöllisyyttä etenkin enduroporukoissa. Radalla kisataan, mutta aina puhalletaan yhteen hiileen, autetaan ja kannustetaan toisia.

@blacksheepdesign Jimmy Doyle

Vaikka matkalle on sattunut kolhu jos toinenkin, ei vauhti niistä ainakaan ole hidastunut – päinvastoin. Vastoinkäymiset ovat minulle haaste yrittää eteenpäin vielä kovemmin. Viime kesänä sairastuin rintasyöpään ja kävin syksyn ja talven aikana läpi rankat syöpähoidot. Nyt tavoitteenani on palata takaisin kuntoon ja kilpailemaan MTB-Enduron SM-sarjaan. Tämä vuosi menee ajellessa rennosti Funduroa, junnujen valmennuksessa ja kuntoa kasvattaessa, ja toivottavasti ensi vuonna saan aloittaa kauden terveenä.

Pyöräilyn lisäksi käytän vapaa-aikaani ravitsemuksen, liikunnan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin itseopiskeluun. Syksyllä edessä on lisäksi hoitotyön johtamisen maisteriopinnot ja haaveilen edelleen myös PT-opinnoista. Täällä Puss Campin blogissa kirjoittelen varmaan pääasiassa pyöräilyaiheista, mutta minun muita menoja ja tekemisiä voi seurata myös Joy of Balance -blogistani (hyvinvointi, ravitsemus) ja Instagramissa @anskubonemachine @joybalance

Nyt ajamaan!